Jouji

------------

Maksim
ei tiennyt, miksi hän teki jotain näin tyhmää ja
vähäpätöistä.

Hän
tuijotti ikkunasta.

Sivustakatselija
olisi saattanut kutsua häntä laiskaksi ja jopa odottaa
milloin hänen jalkojensa antama tuki pettäisi ja hän
iskisi alaleukansa ikkunalautaan..

Kyseinen
henkilö olisi saanut kuitenkin odottaa pitkään, sillä
Maksim oli tietoinen lihastensa rajoista ja tietäisi, milloin
olisi aika nousta.

Jouji...
Jouji pääsisi tänään sairaalasta...

Hougenin
ja Genshinin kuoleman jälkeen Maksim oli viimeksi nähnyt
ystävänsä keskellä sairaalan käytävää,
pyörätuolissa, niin pienenä ja hauraana...

Se oli
ollut useita kuukausia sitten.

Mutta
nyt oli keskikesä ja nurkassa huriseva tuuletin yritti
epätoivoisesti viilentää seisovaa ilmaa - turhaan.

Kuului
oven kolahdus. - Ta... Tadaima...

Maksim
suoristi itsensä ja kääntyi oven suuntaan. Hän
yllättyi nähdessään Joujin ilmaantuvan esiin
kolahduksien saattelemana.

Kainalosauvat.

-
Olisit soittanut minulle, niin olisin tullut hakemaan... Otin töistä
vapaata aivan sinun vuokseni, joten voin joustaa vielä
enemmän...

Jouji
hymyili väsyneesti, mutta katosi sauvojen avulla keittiöön.
Olohuoneesta käsin Maksim näki hänen tutkivan pöydällä
olevia kuppeja ja hetkisen päästä, alkavan siirtää
niitä pesualtaaseen yhden käden voimin.

- Ei
sinun tarvitse...

Jouji
katsahti olohuoneeseen päin ja laski viimeisen kupin
pesualtaaseen, alkaen sitten valuttaa hanasta lämmintä
vettä astioiden päälle. - Olen ilahtunut siitä,
että söit muutakin kuin noutoruokaa....

Maksim
asteli keittiöön, istahti tuolille ja katseli kuinka hänen
"asuinkumppaninsa" asetti sauvat vasten työtasoa,
lisäsi veteen astianpesuainetta ja alkoi pestä astioita
käsin.

Jouji
aloitti keskustelun, keskittymiskyky astioihin kohdistettuna. - Minä
keräsin katseita kaupungilla...

- Kuten
sanoin, olisit pyytänyt hakemaan.

-
Sitten minulta olisi jäänyt jotain näkemättä.

Maksim
kohotti kulmaansa. - Hmm?

-
Siskosi ja Yukimura. Söivät jäätelöä.
He tuntuvat olevan mukavasti yhdessä..

-
Vieläkö..? Kuvitteleeko Ridia olevansa jotenkin
kiitollisuudenvelassa Yukimuralle siitä että kyseinen on
pelastanut sinut kolmesti...?

Jouji
asetti viimeisen kupin kaappiin ja pesi kätensä. - Kai
tiedät, että nainen on ailahtelevainen...?

Maksim
naurahti ja nousi tuolilta. Hän käveli Joujin taakse ja
puhalsi tämän niskaan. - Mmm... Onneksi se on Yukimura,
eikä Weed...

- Hmm..
Jos Weediä ei olisi ollut, emme olisi tavanneet, eikö
totta?

Maksim
tuhahti. - Ehkä toisella tavalla... Antoiko lääkärisi
sinulle mitään rajoituksia?

Jouji
naurahti. - Vain sen, että minun täytyy ottaa varovasti..
Mutta minun täytyisi tehdä Harutoralle ne laskelmat...

- Pah..
Soitan Viktorille, Bozille ja Aramulle... Joku heistä hoitaa..
Minä laitan heidät hoitamaan... Sinä olet nyt
toipilas... Sinun täytyy vain ottaa rauhallisesti.

Jouji
naurahti ja sulki silmänsä. Maksim oli oikeassa. Vihdoin
hän kykeni olemaan rauhassa.

***