Antautuen varjoille

Varoitukset ja kirjoittajan huomautukset: Tarina jota olet kohta lukemassa, Antautuen varjoille, allekirjoittaneen kynänjälkeä, on täysin häpeämätön kuvaelma kahden miehen välisestä seksuaalisesta kanssakäymisestä. Jos tämä ei ole mitä etsit, olet ilmiselvästi jättänyt huomioimatta kaikki varoitukset ja täten mielipahasi on täysin oma vikasi. Käytetyt hahmot omistetaan; Roshan Douglas kuuluu kirjoittajalle, ja Marco Diamondouros kuuluu Nakayama Takashille.
Nyt, tämä ei todellakaan ole lähelläkään parhainta tasoani, eikä mitenkään pienenä osana syytä ole ensimmäisen kotimaisen käyttö ficissä ensimmäistä kertaa seitsemään vuoteen. Toivottavasti tämä kuitenkin riittää viihdyttämään teitä edes pienen hetken. Kaikenlainen palaute ja kommentointi on lämpimästi tervetullutta.
Huom! Tämmä ficci perustuu juoneltaan Jetronic-roolipeliin eikä sarjakuvaan, mutta se on silti vallan helposti luettavissa.


Antautuen varjoille


Hämmentynyt oli tunnetila, jota Marco Diamondouros ei kyennyt sietämään pätkääkään. Jotkut olisivat saattaneet mennä niin pitkälle, että olisivat kutsuneet sitä epävarmuudeksi, mutta se oli jotain minkä tämä komea, nuori, eikä vain hieman macho mies kielsi tulisesti. Hän oli täysin varma itsestään, kiitoksia paljon. Se yksinkertainen tosiasia, että jotain minkä tapahtumisesta monet ihmiset olivat kiusanneet häntä jo jonkin aikaa, oli käymässä toteen, ei ollut mitään minkä takia hänen olisi pitänyt hermostua. Hän ei todellakaan ollut homo, hän nyt vain sattui tällä hetkellä olemaan hyvin kiinnostunut toisesta miehestä.

Hän veti viimeiset henkoset savukkeestaan ja silmäili klubin ovensuuta, missä hänen oli määrä tavata Roshan tänä iltana. Oli kulunut jo useampi kuukausi siitä, kun Marco ja hänen ystävänsä olivat kohdanneet tuon määrittelemättömän vaaleaverikön; satunnainen kohtaaminen myöhäisyön huviajelulla. He olivat heti muodostaneet jonkinlaisen ystävyyssuhteen ja yllätyksekseen Marco oli saanut huomata pitävänsä hieman goottisesta miehestä. Kaiken sen meikin ja pistävän sarkasmin alla piili myös todellista synkkyyttä, jotain mitä paljon kokenut ja kärsinyt tumma noidi pystyi arvostamaan ja ymmärtämään.

Tämä ei ollut ensimmäinen kerta, kun liikkeellä olivat vain he kaksi, ihan vain hengailemassa ympäriinsä ja pitämässä hauskaa. Ainoa ero tällä kertaa oli se, minkä Marco itse aikoi tehdä. Hän ei, vastoin yleistä uskomusta, ollut täysin sokea blondin häpeilemättömälle flirttailulle ja aikoikin nyt katsoa, kuinka suuri osa Roshanin varsin värikkäistä lupauksista oli vain turhaa puhetta.

Päättäväisyys välähti viskin värisissä silmissä ja Marco marssi sisään klubille, kuuma ilma ja teknobiitti tuntuen välittömästi. Kun hänen silmänsä tottuivat hämärään valaistukeen, hän alkoi katsella ympärille, etsien vaaleaa seuralaistaan. Viimein hän näki Roshanin tanssilattialla, vartalo liimattuna kiinni määrittelemätöntä sukupuolta olevaan punapäähän, molemmat liikkuen musiikin tahdissa. Koska kyseinen aktiviteetti ei häntä kiinnostanut, Marco tunki tiensä baaritiskille, missä hän juotavansa saatuaan jatkoi blondin katselua lasinsa reunan yli.

Ilmeisesti hänen sisääntulonsa oli huomattu, sillä kappaleen loputtua Roshan hylkäsi ihailijansa ja jatkoi matkaansa, liittyäkseen tummahiuksisen ystävänsä seuraan. Marco nyökkäsi tervehdykseksi, kun taas Roshan iski silmää ja totesi kiusoitellen: “Hei, Soturi, mä aloin jo luulemaan ettet sä ollukkaan tulos...” Blondi päätti jättää huomioimatta vastauksekseen saamansa tuhahduksen ja alkoi tavoittelemaan baarimikon huomiota saadakseen itselleen juotavaa.

Katsellessaan Roshanin ulottelua tiskin yli, Marco ei voinut kuin ihmetellä, kuinka kaikki blondin liikkeet vaikuttivat niin harjoitelluilta viettelevässä sulavuudessaan. Kun vaalean noidin tiukkojen housujen vyötärö viimein valui niin alas, että rusketusraitojen puute oli ilmeinen, ilkikurinen ilme välähti Marcon kasvoilla, ja tämä kaivoi lompakkonsa esiin, napaten sieltä summissa esiin setelin, jonka hän rullasi ja tuikkasi Roshanin pakaroiden väliin.

Välittömästi blondi kääntyi katsomaan, kuka rohkeni syyllistyä moiseen, mutta nähdessään Marcon virneen hän tyynesti kavoi setelin esiin ja vilkaisi sitä, kommentoiden: “Kaksikymppinen? Kuinka törkeästi aliarvoitkaan minut, Soturi. Olen suorastaan pettynyt.”

Roshanin ylinäytelty skandalisoitunut ilme väänsi huvittuneen tuhahduksen hänen ystävästään. Blondi todellakin osasi olla draamakuningatar kun niin tahtoi, jotain mikä tarjosi Marcolle lähestulkoon rajattomasti viihdettä. Kun hän viimein sai itselleen juotavaa, Roshan siemaisi sitä ja kysyi seuralaiseltaan: “Noh, mikäs on illan ohjelma? Pidetään hauskaa, vedetään kännit ja sammutaan ojan pohjalle?”

Eiväthän he olleet vielä mitään tälläistä saavuttaneet, mutta tumma noidi hekotteli ja vastasi: “Mä ajattelin kokeilla jotain vähä erilaista tänä iltana.”

Roshan naurahti ja sanoi hyväntuulisesti: “Mua melkeen pelottaa ajatella, mitä se sitten saattais olla. Mutta sä saat kyllä jättää selostamisen vähän myöhemmälle, koska mun pitää käväistä wc:ssä.” Marco nyökkäsi ja katseli kavennein silmin kuinka tuo viehättävä perä loittoni hänen näkökentästään.

Palattuaan, Roshan ei voinut väittää olevansa yllättynyt nähdessään nuoren naisen istumassa tuolillaan yrittämässä iskeä tummaa noidia. Tämä tapahtui joka kerta heidän ollessaan ulkona, ainoastaan veroilla ja kuolemalla oli suuremmat todennäköisyydet elämässä. Huomatessaan ystävänsä tulleen takaisin Marco nopeasti kaappasi tämän syliinsä istumaan, Roshanin viihdykkeeksi ja tytön suunnattomaksi ärtymykseksi. Blondi ei osoittanut minkäänlaista häpeää asettuessaan mukavasti uudelle istuimelleen, ja tämä taas nautti toisen vartalon lämmöstä ja mausteisesta tuoksusta.

Nainen mulkaisi heitä likaisesti ja käänsi huomionsa toisella puolellaan istuvan miehen puoleen, jättäen heidät omiin oloihinsa. Roshan kohautti olkiaan ja kommentoi huolettomasti: “Me taisimme loukata hänen tunteitaan.” Tummahiuksinen noidi pyöräytti silmiään, ja hänen ystävänsä jatkoi: “Mä en käsitä, miksei ne koskaan yritä iskeä meitä molempia... Luulis, että se olis jotain mitä kukaan ei voi vastustaa.”

Marco kihersi ja vastasi: “Se saattais ehkä liittyä jotenki siihen, että sä alat murisemaan heti ku yksään niistä edes kattoo muhun päin...”

Blondi kääntyi katsomaan häntä närkästyneesti ja sanoi: “En varmasti!” Hän tiesi hyvin tehneensä niin useammankin kerran, mutta se ei estänyt häntä mököttämästä.

Hänen ystävänsä virnisti ja vastasi: “Onhan se tietty aika söpöä.” Marco painoi sormensa vasten noita suloisia huulia, ja tunsi outoa ylpeyttä ollessaan reagoimatta kun houkutteleva kieli livahti nuolaisemaan sitä. Hän jatkoi aiempaa kommenttiaan, jättäen sen tarkoituksella vapaasti tulkittavaksi: “Sitä paitsi, mä en tykkää jakaa.” Hän kiersi käsivartensa blondin vyötärölle, näyttäen siltä kuin vain auttaisi tätä istumaan tukevammin.

Roshanin silmät olivat täynnä uteliaisuutta hänen ystävänsä käytöksen johdosta; yleensä hän oli se flirttaileva osapuoli ja nolostunut Marco oli työntämässä häntä pois. Normaalisti hänellä ei ollut tapana katsoa lahjahevosta suuhun, mutta tämä oli jo liian outoa. Hänen silmänsä kapenivat ja hän kysyi: “Mitä tää on nyt olevinaan, Soturi?”

Se, jota hän kutsui Soturiksi väläytti viettelevimmän hymynsä ja nojasi eteenpäin, hänen huulensa hipaisivat vaalean noidin korvaa hänen vastatessaan: “Tässä on kyse siitä, että mä viimeinki antaudu pimeälle puolelle. Siitä, että mä saan mitä mä haluan ja annan sulle mitä sä haluat...” Roshanilla oli hyvä käsitys siitä, mitä hänen ystävänsä tarkoitti, mutta hän oli vielä aavistuksen epävarma siitä, mikä tämän mielenmuutoksen oli aiheuttanut.

Hänen virneensä oli lähes eläimellinen kun hän selitti seuralaiselleen: “Mitä mä haluan, Soturi? Mitä mä haluan on koskettaa sua, tuntea jokainen tuuma sun vartalostas ja tuoda sulle sellasta nautintoa, että sä aistiharhoissas rukoilet mua kun mä katon ku sä kiemurtelet nautinnollisessa tuskassa, hokien mun nimeä niinku se olis ainoa asia, jonka sun mieles enää käsittää.”

Marco hymyili kun hän katseli itsetyytyväisyyden välkehtivän noissa eksoottisen värisissä silmissä, ja hän vastasi leikillisen ylimielisellä äänellä: “Joo, kuulostaa aika hyvin siltä mitä mä olin ajatellu. Tosin mä kyllä tiedän, että sä tuut huutamaan mun nimeä ennen loppua.” Hän huomasi Roshanin silmien tummuvan, kun tämä ajatteli, mitä oli juuri kuullut. Pidempi noidi oli ollut hyvännäköinen aiemminkin, mutta nyt kun hän oli tosissaan, Marco näki kuinka hänen salaiset kuvitelmansa olivat jäämässä huonoksi häviäjäksi todellisuudelle.

Vino hymyi muotoutui noille huulille, joita hän niin tahtoi suudella, ja täydellisellä itseluottamuksella blondi kiusasi: “Nooh, ellet sä oo yhtäkkiä kehittäny itselles eksihibitionistista puolta, josta mä en oo tietoinen, ja aio hoitaa hommia tässä, mä ehdottaisin, että me siirretään nää bileet jonnekki missä on vähä enemmän yksiyisyyttä.”

Marcon myöntyvästä nyökkäyksestä Roshan hypähti pois tämän sylistä ja yhdessä he lähtivät suuntaamaan ulos. Klubin ulkopuolella viileässä yöilmassa, Roshan kietoi käsivartensa ystävänsä hartioille ja puskien nenällään tämän kaulaa, kuiskasi: “Mun kämppä on vaan parin korttelin päässä, mutta jos sä haluut mieluummin mennä teille niin enköhän mä selviä hengissä.”

Tummahiuksinen noidi oli utelias tuon tarjouksen suhteen. Ketään ystäväpiiristä ei ollut aiemmin kutsuttu Roshanin luokse ja he olivatkin usein vitsailleet, millainen asunto olisi; liioitellut määrät punaista samettia ja suuret, strategisesti asetellut peilit olivat esiintyneet usein heidän kommenteissaan. Hän tuhahti huvittuneesti moisille ajatuksille ja vastasi: “Mitä me tässä sitte odotellaan? Mennään jo...”

Roshanin hyväksyvä nauru soi ilmassa ja hän alkoi suunnata asunnolleen. Samalla kun he kävelivät, hän kysyi aseistariisuvalla äänellä: “Sä et oo aiemmin ollu toisen miehen kanssa, vai?” Marco puisti päätään, haluton myöntämään kokemattomuuttaan ääneen, huolimatta lämpimästä katseesta ystävänsä silmissä. Blondi hymyili rauhoittavasti: “Hei, ei se mitään.”

He saapuivat asunnolle, joka sijaitsi trendikkäässä rakennuksessa suhteellisen lähellä yöklubeja ja muuta viihdettä. Roshan avasi oven ja kutsui toisen sisälle. Potkaisten saappaat jaloistaan, hän julisti: “Tervetuloa matalaan majaani!” Lyhyempi noidi naurahti moiselle ilveilylle, sillä niin asunnossa kuin sen omistajassa ei kummassakaan ollut mitään nöyrää. Hän seurasi blondin esimerkkiä ja astui sisemmälle.

Heti kun ovi sulkeutui jälleen, olivat Roshanin huulet hänen omiaan vasten ja houkutteleva kieli anoi pääsyä hänen suuhunsa. Suudelma oli täysin intohimoinen; oli kun blondi olisi ollut epätoivoinen saadakseen maistaa ja tuntea hänet kuin pelkäisi menettävänsä hänet minä hetkenä hyvänsä. Hitaasti Roshanin kädet seurasivat hänen vartaloaan, kiskoen hänen paitaansa pois ja samalla pitäen kiinni lupauksestaan koskea niin paljoa kuin mahdollista.

Aistien, että Marco antoi hänelle vapaat kädet, hän lopetti suudelman ja alkoi ohjata toista noidia kohti ylellisesti sisutettua makuuhuonettaan. Blondi heitti piakkoin tulevalle rakastajalleen viettelevän katseen ja kuori oman toppinsa pois, paljastaen suuren kaksoislohikäärmetatuoinnin ja virnisti, kun huomasi tämän mittailevan paljasta ihoa katseellaan. Hänen Soturinsa näki selvästikin jotain, mistä piti.

Huone oli miellyttävän hämärä; yhtään valoa ei ollut päällä, mutta kaupungin kirkkaat valot hohtivat ikkunoista sisään, kylpien kaiken varjoihin ja tuoden tumman ja vaalean välisen kontrastin entistä näkyvämmin esille. Roshanin käsivarret kietoutuivat hänen seuralaisensa ympärille, hänen kätensä olivat kaikkialla ja toinen hieroi hävyttömästi Marcon heräävää miehuutta, kiskoen syvän huokaisun tämän huulilta. Hän palkitsi tumman noidin suudelmalla ja ujuttti käden tämän farkkujen alle, tarttuen kuumaan lihaan ja voihkaisi tuntiessaan sen jäykistyvän hänen kosketuksensa alla.

Roshanin hengitys oli kuuluvasti tiheämpää kun hän vetäytyi pois ja lupasi: “Mä teen tästä sulle niin hyvää, Soturi...” Tuon sanottuaan hän laskeutui alas polvilleen ja tuskastuttavan hitaasti avasi edessään olevien farkkujen napit ja veti housuja alemmas noilla aavistuksen verran kaareutuvilla lantioilla, paljastaen likaisten unelmiensa kohteen. Hän kääri kätensä Marcon kalun ympärille ja alkoi hyväillä sitä, katsoen ylöspäin nähdäkseen noidin kasvot ja yrittäen saada selkoa tämän ajatuksista.

Hän ei osannut sanoa, johtuiko se siitä, että kyseessä oli toinen mies, vai oliko se vain Roshan, mitä se nyt sitten tarkoittikaan, mutta nyt ei ollut yhtään sitä epävarmuutta tai ärsyttävää kiusoittelua jotka tuntuivat aina vaivaavan naisia. Sen sijaan hänen miehuutensa oli Roshanin lämpimässä otteessa, ja kostea kieli nuolaisi hänen kalunsa alapintaa ennenkö blondi imi kruunun suuhunsa. Päättäväinen kieli tutki tuntoherkän pään jokaisen kaarteen, eikä Marco voinut kuin voihkaista, kun Roshan ilosesti hymähti ottaessaan koko mitan syvemmälle kuumaan, innokkaaseen suuhunsa.

Blondin käsivarret kietoutuivat Marcon lantion ympäri, eikä tummahiuksinen noidi voinut kuin katsoa alaspäin nautintonsa lähteeseen. Hänen tumma lihansa noiden rajuista suudelmista punertuneiden huulten välissä oli uskomattoman kuuma näky, mutta mikä vaikutti kaikkein eniten hänen kuumeiseen mieleensä, oli keskittymisestä ja mielihyvästä kertova ilme noilla koristelluilla kasvoilla.

Roshanin huulet sulkeutuivat tiukemmmin kovan lihan ympärille, ja hän käytti otettaan partnerinsa lantiosta työntääkseen kalua sisään ja miltei kokonaan ulos asti, samalla kun hänen notkea kielensä soi huomiotaan kaikkeen mihin ylsi. Marco oli varma, että hänen aivonsa imettäisiin kohta ulos, sillä hän oli vain silmänräpäyksen päässä räjähtävästä kliimaksista. Hänen pettymyksekseen myös Roshan tuntui olevan tietoinen asiasta, sillä tuo syntinen suu päästi kostean otteensa irti, ja tumma noidi vihaisena mulkaisi virnuilevia kasvoja, jotka olivat hänen haarojensa tasalla.

“Sun päätökses, Soturi. Mä voisin mielelläni hoitaa homman loppuun näinki...” Blondi havainnollisti tarkoitustaan pikaisella nuolaisulla valuvaa elintä vasten ja jatkoi: “Mutta mä pitäisin paljo enemmän siitä, että sä naisit mua koko tuolla tulisella luonnollas.” Violetit silmät, jotka vastasivat Marcon katseeseen olivat tummat himosta, ja hän murahti, vetäisten pitkän blondin takaisin jaloilleen, hyökäten kiinni tämän kaulaan pienillä suudelmilla ja puraisuilla. Roshanin hyväksyvä voihkaisu ja nahan peittämän lantion pyörähdys hänen paljasta miehuuttaan vasten olivat tarpeeksi pyyhkiäkseen pois kaikki epäröinnit, mitä hänellä enää saattoikaan olla. Välittömästi Marcon kädet olivat hyväilemässä blondin hiestä kosteaa, hoikkaa ylävartaloa.

Hänen sormensa löysivät tämä nännilävistyksen renkaan, eikä hän voinut vastustaa kiusausta vaan nykäisi, ansaiten voihkaisun. Hänen sadistinen puolensa arvosti tätä käännettä suunnattomasti ja hän lisäsi puraisuihinsa lisää pistoa, nauttien halukkaista äänistä, joita Roshan päästi. Hitaasti hänen kätensä suuntasivat alemmas, tunnustellen uusia alueita samalla kun hän alkoi työstämään auki kumppaninsa ilmeisesti viimeistä vaatekappaletta. Kun hänen kosketuksensa ja blondin kovan lihan välissä ei ollut mitään esteitä, hän otti innokkaan elimen käteensä, nauttien uudesta tunteesta.

Vastentahtoisesti Roshan vetäytyi kosketuksesta ja alkoi vetää tiukkoja nahkahousuja pois vartaloltaan, ja Marco löysi itsensä ihailemasta jokaista senttiä paljastuvaa, maidonvaaleaa ihoa. Kun blondi oli viimein paljas hänen kuumenneen katseensa alla, leikkisä virne vilahti tämän huulilla ja jälleen kerran hän oli polvillaan; tällä kertaa hän konttasi Marcon eteen ja alkoi vetää tämän farkkuja alas, jättäen pieniä näykkäisyjä tämän reisien sisäpintaan jäljessään.

Tumma noidi oli lähes humalassa ystävänsä aistillisuudesta, juuri se asia joka hänessä oli aina ollut niin viehättävää. Hän potkaisi housut jalastaan, kun Roshan nousi vasten hoikkaa vartaloa, viettelevä hymy vain leveni kun hän kysyi: “Nyt olis aika siirtää nää bileet sänkyyn, ellet sä sitte mieluummin ota mut seinää vasten?”

Yhtäkkiä Marco vaikutti jälleen miltei ujolta ja blondi otti tämän kädestä kiinni ja ohjasi tämän sängylle. Hän kiipesi sille ensin itse, antaen Marcon ihailla eroottista maisemaa, ja hetkessä tämä oli myös sängyllä, ryömien uuden rakastajansa yllä.

Hänen mustat kyntensä loivat kiehtovan vastakohdan vaalealla iholla, houkutellen tumman noidin sivelemään niitä pitkin hoikkaa vartaloa, nauttien näystä, jonka Roshanin kaarelle kohoava selkä loi, kun tämä yritti saada kaiken irti kosketuksesta. Haaleat naarmut maalasivat makaaberia taidettaan, ja vieläpä nautinnollista sellaista, mikäli blondin ääntelystä mitään pystyi päättelemään. Kun hänen kätensä viimein löysi hänen ystävänsä erektion, hän puristi sen nyrkkiinsä, tunnustellen sileää, kuumaa ihoa.

Roshanin pää oli taipunut taakse ja hänen äänensä oli paksu himosta kun hän huusi: “Voi luoja, Soturi! Nai mua!” Tumma noidi oli aika hyvin tietoinen siitä, kuinka hommat teoriassa toimivat kahden miehen välillä ja hän katsoi ystäväänsä kysyvästi. Blondi hymyili hänelle ja kaivoi tyynyn alta sinne kätkemänsä tuubin liukastetta. Hän kurkottui ylöspäin suutelemaan Marcoa ja kuiskasi: “Tietty määrä kipua on vaan hyvä, se mikä sattuu just oikein, yeah? Mutta nyt sun pitää käyttää noita lahjakkaita sormias ja prepata mut ensin.”

Marco nyökkäsi ymmärrettyään, otti tuubin ja asettui blondin pitkien reisien väliin kun tämä levitti ne sanattomaan kutsuun. Hän tutki kädessään olevaa tuubia ja viimein avasi sen, puristaen hieman kirkasta geeliä kämmenelleen, pitäen huolen, että sai levitettyä sen tasaisesti sormilleen. Roshan nyökkäsi, ja varovasti hänen rakastajansa liu’utti sormen sisään, pian lisäten toisen blondin pyytäessä lisää. Marco levitti sormiaan, hurmiossa siitä kuumasta tiukkuudesta ja kauniista vartalosta allaan, nielemässä hänen sormensa, yrittäen saada ne yhä syvemmälle sisäänsä.

Hän oli hieman yllättynyt kun Roshan tarttui hänen ranteeseensa, lopettaen hänen kädenliikkeensä ja vetäen sormet ulos. Hänet palkittiin suudelmalla ja seksikkäällä virneellä: “Sun sormet tuntuu jumalaiselta mun sisällä, mutta mä haluun jotain vieläki parempaa...” Kiusaava blondi tarttui tuubiin ja päästi ulos hieman lisää geeliä, levittäen sen tumman kalun ylle, joka oli kohta tunkeutumassa hänen vartaloonsa.

Blondi virnisti ystävänsä voihkaisulle ja nopeasti nappasi tyynyn, asettaen sen lantionsa alle ja levittäen jalkansa. Marco tajusi vihjeen ja siirtyi lähemmäs, kiusaten venytettyä reikää liukkalla kärjellä. Vasta kun Roshan mulkaisi häntä ja mutisi jotain, mikä muistutti sanoja ‘typerä, kiusaava paskiainen’, hän alkoi työntämään kaluaan sisään tuohon taivaalliseen lämpöön. Kun hän viimein oli kokonaan sen sisässä, molemmat heistä hengittivät varsin tiheään tahtiin ja äänekäs blondi vaikersi: “Niin saatanan ihanaa...!”

Kokeilevasti Marco veti itseään ulospäin ja työntyi takaisin, huomatakseen Roshanin työntävän lantionsa vastaan, saadakseen jokaisen tuuman entistä syvemmälle. Blondin vartalo sopi hänen kalunsa ympärille kuin hansikas, ja noidi tiesi, ettei kestäisi niin kauan kuin olisi halunnut. Hän sai aikaan hitaan, tasaisen rytmin, joka oli tarpeeksi ollakseen nautinnollinen, mutta ei kuitenkaan saisi häntä tulemaan liian äkkiä.

Roshan otti hänen tatuoidusta käsivarrestaan kiinni ja sanoi: “Et sä riko mua, joten nai mua kunnolla.”

Marco nyökkäsi ja nosti tahtiaan, tiukka kanava ottaen hänet vastaan joka kerta kun hän työnsi sisään ja tarrasi kiinni kuin pahe joka kerta kun hän veti pois. Roshan oli uskomaton näky intohimon pyörteissä, kiemurrellen ja nytkien hänen allaan, ja kun blondi tarttui omaan kaluunsa ja alkoi pumpata sitä, oli tumman noidin pakko sulkea silmnsä.

Yhtäkkiä hän tunsi vartalon allaan ja hän näki tämän pään viskattuna taakse, kun tämä ulvoi nautinnollisessa kliimaksissa, kuuma neste leviten pitkin jännittynyttä vatsaa. Roshanin koko vartalo oli kouristusten vallassa, ja muutaman työnnön jälkeen Marco saavutti oman orgasminsa. Hän laukesi tyydytettyyn, mutta silti nälkäiseen vartaloon, ja lysähti blondinsa päälle.

Kun hän viimein sai henkensä tasaantumaan, ja kohina hänen korvissaan lakkasi, Marco kuuli Roshanin hekotellun kysymyksen: “No, oliko sitä mitä olit odottanu?”


Kirjoittajan huom: Italiankielisessä alkuperässä nimi Marco merkitsee ”Soturia”, joten se, että Roshan kutsuu häntä siksi ei ole aivan niin kaukaa haettua, vaikka onkin blondin piintynyt tapa.